JSM käynnistyi

Joukkueiden SM-liiga käynnistyi lauantaina 17. syyskuuta Karhulassa kahdella kotiottelulla. Ykkösjoukkue sai vastaansa Mikkelin Shakkikerhon ja kakkosjoukkue Hyvinkään Shakkikerhon vastaavan. Vahvuuslukujen valossa I-joukkueelta voitiin odottaa selvää kotivoittoa ja II-joukkueelta suorituskyvyn ylärajoille yltävällä venymisellä tasapäistä koitosta. Kotijoukkueiden harvalukuinen ja hiljainen kannatusjoukko (laskutavasta riippuen 1-2 henkilöä) joutui kuitenkin hieman pettymään toiveissaan.

2.divisioona KarhTS-MikkSK (2 -1)

Henri Mynttinen (1898) - Timo Nippula (2228) alkoi vanhaintialaisella puolustuksella, jossa musta arveli tehneensä 10. siirossa pahan virheen. Lyhyiden rauhanneuvottelujen jälkeen aselevosta sovittiin 12. siirrossa.
Jussi Upero(2157) - Risto Vallenius (1807) käynnistyi "sisilialais-wieniläisenä", jossa musta avauksen epäonnistuttua koetti sotilaanuhrauksella löytää väylän valkean hallituspalatsiin. Jussi ei ollut yllätettävissä, vaan torjuttuaan rauhallisesti vastustajan uhkaukset vei hän voiton k-hyökkäyksellä 44 siirrossa.
Timo Hytönen (1771) - Jevgeni Kholopov (2046) oli kuningas-intialaista puolustusta. Valkea sai keskipelissä sotilaanuhrauksella aloitteen haltuunsa, mutta menetti sen hieman ennen ajantarkistusta. Jevgenille ominainen suoraviivainen ja tehokas kevytupseeripeli toi pisteen 41 siirrossa.
Mika Koskinen (1940) - Anssi Rahikainen (1722) tarjosi nähtävää koko rahan edestä ja takaa. Caro-Kannin etenemismuunnelmassa musta linnoittautui pitkästi jääden suoraan valkean raskaan kaluston tulilinjalle. Mikkeliläinen uhrasi upseerin saaden korvaukseksi kaksi sotilasta ja häviöaseman. Kaikki hyvin kotijoukoissa? Vielä mitä, sillä kukapa olisi voinut ennustaa valkean kuninkaan itsetuhoisuutta! Mika antautui 67. siirrossa väistämättömän matin edessä.
Martin Ahonen (1627) ja Jan Engelberg (1866) pelasivat sisilialaista lohikäärmettä. Mustan laiskanpulskea availu salli valkean voittaa sotilaan. Oli luvassa samanväristen lähettien loppupeli, jossa valkean voittoa ei voisi estää edes Puna-armeija. Mutta Enkkupa voi! Tyynesti hän asettuu hieman sivuttaiseen istuma-asentoon vain välillä lautaa vilkaisten. Ei voisi vähempää kiinnostaa, tuntuu hän viestivän vastustajalleen. Tämä häkeltyy tuollaisesta ylimielisyydestä ja suostuu tasapeliin 40. siirrossa lähes voittoasemassa.

3. divisioona KarhTS2- HyvSK2 (1 - 2)

Pekka Kuisma (1900) - Sami Tuominen (1741) alkoi Caro-Kannin Fischer-puolustuksella. Valkea uhrasi laadun saaden korvausta lähinnä henkisellä puolella. Tämä näkyi mustan haparoivana siirtelynä, mikä soi valkealle tilaisuuden tehokkaaseen k-hyökkäykseen. Musta oli nujerrettu jo 21. siirrossa.
Ilari Heinilä (1709) - Pekka Vahtera (1832) oli espanjalaista. Keskipeliin tultiin tasavoimaisina. Joskus shakkipelin voittamiseen riittää yksi idea. Mustalla oli tällainen, nimittäin sotilaiden eteneminen kuningatarsivustalla. Pelissä ilmeni Ilarille epätyypillistä laimeaa vastarintaa.
Timo Saarinen (1862) - Jani Havumäki (1693) tarjosi katsojille alusta loppuun tasaisen kamppailun. Janin Aljechin ei tällä kertaa tuonut avausetua. Molemminpuolinen riskienkaihtelu päättyi pistejakoon 41. siirrossa.
Janne Pousi (1583) - Pertti Lindholm (1713) voitanee nimetä katalonialaiseksi. Janne voitti sotilaan keskipelissä saaden korvaukseksi paremman aseman. Päättäväisesti tämä nuorukainen suuntasi hyökkäysvoimansa kohti viholliskuninkaan linnoitusta. Valkeaa lippua heilutettiin mustan leirissä 34. siirrossa.
Matti Lamminen (1668) - Tauno Häkkinen (1573) kulki tuttuja polkuja. Tuttuja sikäli, että Tanehan pelaa avauksessa aina samat 8-10 siirtoa vastustajan siirroista riipumatta. Kuvaan kuuluu myös se. että näissä siirroissa ei kauaa nokka tuhise. Nyt se tuhisi puolisen tuntia, josta 25 minuuttia kului tasapelitarjoukseen suostumisessa 23. siirrossa.